maanantai 1. toukokuuta 2017

Kääntämistä ja kitkentää - ja vähän istutusta

Menneelle viikolle osui kolme aurinkoista päivää, jolloin suuntasin kasvimaalle töihin. Kuinka kivaa olikaan avata työkalulaatikko, kaivaa esiin talikko, sanko ja hanskat ja aloittaa viimeisten parin-kolmenkymmenen neliön perkuu-urakka. Joku toinen voisi kauhistua, mutta minulla puski pintaan raivausinto ja halu nähdä työn tuloksia. Huhkin kerralla vain pari tuntia, ja siinä ajassa sain puhtaaksi kolme-neljä neliötä, juurien määrästä riippuen. Ani harva on vielä aloittanut palstapuuhastelun - he ovat ehkä vuosien viljelyn karaisemia, kylmien säiden hillitsemiä tai muuten vaan estyneitä. Mutta minä käänsin, ravistelin ja rikoin paakkuja, selvittelin juuria sankoon ja jatkoin, talikonpisto talikonpistolta.

Perkaaminen on melko monotonista puuhaa ja siinä ehtii samalla mietiskellä juttuja aiheesta ja aiheen vierestä. Aiheeseen liittyvä välähdys on siirtää työkalulaatikko vielä kertaalleen aivan palstan takanurkkaan. Siellä se on poissa silmissä ja myös sijoittuu vesipisteeseen ja komposteihin nähden paremmin. Toinen välähdys kohdistuu edellisen palstalaisen istuttamiin pensasmustikoihin. Ne on istutettu tosi harvaan, eikä peltoympäristö oikein muutenkaan ole maaperältään niille suotuisa. Taidan siirtää ne turveharkkojen viereen kukkapenkkiini! Vaihdan ensin kukkapenkin mullan havu- ja rodomultaan. Siitä tykkäisi myös lähelle istutettu jalokärhö. Pensasmustikoiden kaunis ruskaväristyskin sopii kukkapenkkiin, sekin jo ilahduttaisi vaikkei satoa tulisikaan. Palstalta vapautuvaan tilaan teen mansikkamaan, joka aikaisemman suunnitelman mukaisesti oli sijoitettu vähän tönkösti keskelle maata.

Ensimmäiset istutukset palstalle on myös tehty. Maa-artisokat päätyivät eilen maan poveen. Toivottavasti eivät säikähdä heti perään tullutta räntäsadetta. Mutta nehän ovat tunnetusti kylmää kestäviä, selviäväthän ne yli talvenkin maassa. Nyt olen sitten hankkinut palstalleni ikuisen riesan, mutta maukkaan sellaisen. Onneksi istutusmukuloita jäi muutama myös syötäväksi!

Tulevan viikon agendalla on kitkemisen loppuun saattaminen. Sitten pääsenkin vielä kivempiin hommiin!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti