Tänä vuonna viljelsuunnitelman teko lähti etenemään käytyäni kirjakaupassa. Talouden ruutupaperit olivat nimittäin piilottaneet itsensä niin hyvin, että täytyi käydä ostamassa uusi luentolehtiö. Piirtelen joka vuosi ensin palstan pohjapiirroksen ja alan sitten sijoitella kasveja eri penkkeihin. Varsinaista viljelykiertoa minulla ei ole, mutta katson, ettei kahtena peräkkäisenä vuotena tule samaa kasvia samaan paikkaan. Peruna tosin on jämähtänyt yhteen kulmaukseen, sillä siinä on ainut paikka, jonka olen jättänyt kalkitsematta.
Saatuani suunnitelman valmiiksi kävin läpi siemenvarastoni. Ne olivatkin aika puutteelliset, mutta myös yllätykselliset, löysin nimittäin mm. vesimeloninsiemeniä, jotka olin jo unohtanut. Ehkä niille pitäisi antaa toinen mahdollisuus. Pikkuhiljaa pitäisi ajatella esikasvatuksiakin, vaikka maisema ulkona näyttää vielä kovin valkoiselta. Kaupoille siis! Ostin viisitoista pussillista siemeniä. Kassalla taas tajusin, että tämäkin harrastus maksaa, sillä yhdessä lannoitepönikän kanssa loppusumma oli yli viisikymmentä euroa. Mutta nytpä onkin vaikka mitä kylvettävää! Uutuuksia palstallani tänä vuonna tulee olemaan mm. punasikuri ja keltamangoldi.
Esikasvatetut keijunmekkoni ovat venähtäneet jo niin pitkiksi, että ovat kehittäneet ensimmäiset kiipeilyyn tarvittavat ulokkeet. Taidan lisätä potteihin grillitikun, että taimilla on mihin tarttua. Muuten ne taitaisivat olla kohta keskenään niin kietoutuneita, että niitä ei saisi enää erilleen. Kukkarintamalle on tullut myös vahvistuksia, kylvin myös tsinnioita, krasseja ja samettikukkia, jotka ovat jo sirkkalehdillä. Huh huh, tänä vuonna taitaa tulla luotua taimisirkus, sillä myös monia ostamiani hyötykasveja pitäisi esikasvattaa. Eipä siinä mitään, kädet multaan siis!
