Aherrus on alkanut

Kevättyöt palstalla ovat lähteneet käyntiin. Ensimmäiseksi tarvittiin sahaa ja porakonetta, sillä rakensin ylijäämälaudoista tulevalle yrttimaalleni kehikon, johon istutan monivuotisia yrttejä. Yksi lavakaulus on jo toimittanutkin yrttimaan virkaa, mutta siinä kasvanut piparminttu on jo melkein vallannut koko laatikon. Olkoon minttu siellä yksikseen ja tuohon uuteen kehikkoon istutan sitten jotain vähän paremmin kurissa pysyviä yrttejä. Odotan innolla kevään taimitapahtumia.

Kaivoin myös maa-artisokkapenkin ylös, ja poistin vielä jäljellä olevat mukulat. Tänä vuonna istutin takaisin vain kymmenkunta mukulaa, sillä sato viime vuonna oli aivan liian runsas. Niinpä aika paljon jäi sadosta jäi syömättä. Kokoakin mukuloilla oli, parhaat painoivat 500g/kpl! Keiton teki siis melkein yhdestä mokomasta. Kevään mittaan pupujussit ovat käyneet kaivelemassa penkkiä ja maistelleet näkyvissä olleita mukuloita. Nyt vein niille kompostiin oikean herkkuapajan ilman kaivamisen vaivaa. Toivottavasti eivät saa kovasti ilmavaivoja.

Kaikenlaisia uusia penkkijärjestelyitäkin on tehty lisäpalstan puolella, ja siirsimme mm. raparperin paremmalle paikalle. Saapi nähdä mitä tykkää siirrosta, sillä osa paksua oranssia juurta jäi tulematta mukaan. Kurttuisia lehtiä oli kuitenkin jo terhakkaasti kasvamassa.

Tänään väkersin tämän kevään ensimmäiset sanomalehtipotit, kun koulin parikymmentä pikkuista samettikukan tainta kasvamaan yksikseen. Palmu- ja ruusukaalit saavat vielä odottaa, sillä niissä on vasta sirkkalehdet näkyvissä. Purkit ja purnukat ovat kuitenkin lisääntymään päin! Kunpa muistaisin kastella kaikkia!

Kaksitoista kuvaa kevätmessuilta

Käväisin pikapikaa Kevätmessuilla Helsingissä, ja kaikenlaista kaunista siellä oli tänäkin vuonna. Tässä maistiaisia muutaman kuvan verran.

Kalkitusaika!

Tänään oli ruokalistalla siskonmakkarakeittoa, johon käytin vielä viimeisiä oman maan perunoita. Loput laitoin hyllyn päälle itämään. Eli viljelyyn on tulossa tänäkin vuonna Colombaa ja puikulaa, mutta puolet pienemmälle alalle kuin viime vuonna. Alkuviikosta kävin levittämässä kalkkia viljelypalstalle, ja muistin onneksi jättää perunamaan paikan väliin. Peruna kun viihtyy paremmin happamassa maaperässä.

Syksyllä selvittelin kalkitustuotteiden tietoja, ja nyt päädyin kuitenkin ostamaan Plantagenin puutarhakalkkia. Valintakriteeri oli niinkin perusteltu kuin että "säkit sattuivat osumaan silmiini siellä käydessäni". Se on magnesiumpitoista kalkkikiveä, jossa on kalsiumia 20% ja magnesiumia 7%. Neutraloiva kyky 32%, ja nopeavaikutteinen neutraloiva kyky 15%. Suositusmäärä on 60-100kg/aari pihan tai kukkapenkin perustamiseen. Hinta 7,99€/15kg. Saviselle palstalleni levitin sitä kuitenkin vain 30 kg, joka on syksyisiä kaavailujani vähemmän. Palstalla oli lunta vielä reippaasti, joten kalkki imeytyy hyvin maaperään, kunhan kevät tästä alkaa edistyä.

Pyryttää!

Lumiselta näyttää alkava huhtikuu. Eipä oikein uskoisi, että kuukauden päästä saatetaan jo kuopsutella maata viljelypalstalla. Vilkkain esikasvatusaika alkaa olla käsillä, vaikka minulla ikkunalaudoilla on jo ollut muutamia taimia sinnittelemässä pidempäänkin. Aika vaatimatonta edistyminen on ollut kuitenkin, johtuneeko kenties epätasaisesta kastelusta? Myös nimeltämainitsematon nelijalkainen on käynyt "hoitamassa" kasveja, ja muotopuolisuus on perua tästä.

Vesiviljelykokeilu ei ole sujunut myöskään odotusten mukaisesti. Helmikuussa alkuun laitetut timjami ja basilika ovat edelleen hengissä, mutta aika hidasta kasvu on ollut. Nämä kasvit ovat selvinneet, koska pystyivät puskemaan juurensa kivivillan läpi suoraan ravinneliuokseen. Kissat ovat kurittaneet myös näitä viljelmiä, pariin kertaan lattialla on ollut lätäkkö, kun purkki on vedetty lattialle. Ei hyvä. Kevyet purnukat eivät siis kelpaa tähän hommaan. Lekasora on aivan liian kiinnostavaa kissojen mielestä, mutta poiskaan peittävää kerrosta ei voi jättää, sillä sitten kiinnostaa pohjalla välkkyvä vesi. Täytyy siis vielä kehittää systeemiä. Kaupan salaattien jatkokasvatusta en ole vielä kokeillut.

Viime viikonloppuna karsimme omenapuuta aika reippaasti ja leikkasimme norjanangervoaidan alas. Aika kasa risuja odottaa takapihalla siirtoa viljelypalstalle. Norjanangervoista tulee hyvä hapetuskerros kompostiin ja omenapuunoksat päätyvät tukikepeiksi. Kaikki hyödynnetään siis.