Aurinkoisia lämpimiä säitä riittää edelleen, mutta vääjäämättä syksyn merkit voimistuvat ja voimistuvat. Vihreys katoaa ja tilalle hiipii keltaisen ja ruskean sävyt. Onneksi on myös punaista ja oranssia!
Palsta on tyhjennetty sadosta. Viimeisinä siellä sinnittelivät lehtikaalet, perunat ja tomaatit. Lehtikaaleja oli kahta lajia, vihreää ja violettia, kumpaakin neljä yksilöä. Valitettavasti kaksi violettia jouduin viemään suoraan kompostiin, sillä ne olivat ihan täynnä valkoisia kirvamaisia ötököitä. Mutta sain silti ihan tarpeeksi vihervoimaa ryöpättynä pakkaseen. Kokeilin myös kuivata huoneenlämmössä osan. Ja sipsejäkin tein uunissa. Olivat yllättävän hyviä! Kunhan ei polta, eikä jätä liian nahkeiksi, taitolaji sekin.
Perunat olivat kasvaneet mojoviksi uuniperunan kokoisiksi mölteiksi. Hetken jo luulin, että joku oli käynyt viemässä potaattini, kun penkkejä oli potkiskeltu. Asialla taisi olla kuitenkin palstalle eksynyt kauris. Tomaatit eivät ehtineet punaisiksi asti, mutta keräsin ne vihreinä ja kypsyttelen ne sisällä.
Kukkamaalla loistoa vielä riittää. Kosmoskukat ovat parhaimmillaan, muutamia tsinnioita kukkii ja daaliat yrittävät pitää kukkavartensa pystyssä. Maa-artisokan keltaiset kukat huojuvat korkealla yläilmoissa. Samettikukat ja kehäkukat tuovat oransseja sävyjä mukaan. Revonhännät nuokkuvat punaisina. Niitä keräsin myös maljakkoon, vaikka periaatteessa olisivat myös syötäviä.
