Viikon resepti: Punavuoka

Koska joulu lähestyy kovaa vauhtia, tehdäänpä tällä kertaa punaista ruokaa. Kauriit napostelivat puna- ja raitajuurieni naatit alkukesästä, mutta sain kuitenkin satoa niistäkin. Syötyjen naattien tilalle kasvoi uusia ja juuriinkin kehittyi syötävää. Punajuurina mulla oli tänä vuonna pitkulaista Cylindaa. Raitajuuri oli perinteisemmän mallinen. Raitajuuri on raakana ihanan polkkakarkkimainen, mutta selkeä kaksivärisyys häipyy kuumennettaessa. Maku on kuitenkin kuin punajuurella.

Punavuoka

400 g raitajuurta
400 g punajuurta
400 g punasipulia
400 g naudan jauhelihaa
öljyä
suolaa
mustapippuria
1 tl provencen yrttimausteseosta
1 tl oreganoa
150 g sinihomejuustoraastetta
1/2 kasviliemikuutiota tai 1 tl Vegeta-kasvisliemijauhetta
1 dl vettä
1 dl juustoraastetta

1. Kuori ja paloittele raitajuuret, punajuuret ja punasipulit siivuiksi tai lohkoiksi
2. Paista paloja öljyssä n. 20 minuuttia miedolla lämmöllä
3. Mausta suolalla, pippurilla ja yrttimausteseoksella ja kaada kulhoon odottamaan
4. Paista jauheliha ja mausta suolalla, pippurilla ja oreganolla
5. Kaada kasvisten joukkoon, sekoita
6. Valmista sinihomejuustokastike sekoittamalla kasvisliemi veteen. Jos käytät kasvisliemikuutiota, käytä kuumaa vettä. Sekoita joukkooon sinihomejuustomuru.
7. Kaada kastike kasvisten ja jauhelihan joukkoon, sekoita ja kumoa uunivuokaan
8. Ripottele päälle juustoraastetta
9. Paista 175 asteessa 45 minuuttia

Kaivelua

Viime viikonloppuna lämpötila kiipesi melkein kymmenen astetta plussan puolelle ja päätin lähteä kaivuuhommiin palstalle. Olipas se muuttunut, kun pakkanen oli lakastuttanut viimeisetkin kasvit. Kehäkukat reprottivat ruskeina ja auringonkukat roikottivat päätään. Palstalle jääneet palmukaalit olivat nyt menneet parempiin suihin, samoin olivat kelvanneet palsternakan naatit ja jopa peittämättömät mansikanruusukkeet. Voi kauniit kauriit, kai sitä on pakko jonkinlaista aitaa palstan ympärille keväällä väsätä.

Varsinainen homma oli siis kaivaa puoli riviä palsternakkaa ja porkkanaa pois maasta. Lapiolla avittaen se sujui ihan hyvin. Lisäksi mukaan kaivettiin yksi juurakollinen maa-artisokkia. Hieno saalis olikin. Maa oli kivaa savilöllöä ja saappaisiin kertyi aikamoinen kerros mutaa. Onneksi nyt ruohon lakastuttua läheisen puron varteen pääsi paremmin ja saappaat sai uitettua puhtaaksi juoksevassa vedessä.

Tämä taisikin olla viimeinen käynti palstalla pitkiin aikoihin. Maa-artisokkia käyn varmaan vielä kaivelemassa, jos vaan säät antavat myöden. Kalkituksen taidan tehdä vasta keväthankien päälle, sen verran ikävää tuo savivellissä rämpiminen oli. Nyt maa saa levätä.