Viikon resepti: Punajuuri-vuohenjuustopaistos

Viikon reseptinä on yksinkertainen, mutta ah-niin-maukas punajuuri-vuohenjuustopaistos. Tämä on yksi niistä ruoista, joiden takia palstalleni on tulossa punajuuripenkki.

Punajuuri-vuohenjuustopaistos

4-5 raakaa punajuurta
180 g (1 pkt) vuohenjuustoa
suolaa
mustapippuria

1. Kuori ja viipaloi punajuuret
2. Rasvaa laakea paistovuoka ja lado punajuuriviipaleet vuokaan limittäin toistensa kanssa
3. Mausta suolalla ja pippurilla
4. Paista 200 asteessa 30min
5. Viipaloi vuohenjuusto, ota paistos uunista ja lado vuohenjuustot punajuurien päälle
6. Paista vielä 20min, kunnes vuohenjuustot saavat vähän väriä
7. Tarjoa esim. jauhelihapihvien kanssa

Viime vuoden muisteloita

Minulla on vasta yhden vuoden kokemus palstaviljelystä. Sain aarini viime keväänä vasta toukokuun puolessa välissä, kun helteet olivat jo parhaimmillaan ja maa koppuran kovaa. Maa oli ollut viljelemättä useita vuosia. Vaikka maa oli juolavehnän vallassa, päätin silti tilata miehen jyrsimään maan kuohkeaksi. Muuten hommasta ei olisi tullut yhtään mitään. Oli ihanaa nähdä maa sen rikkiruohomeren alta. Helteet sopivasti kuivattivat juolavehnän juuret, ja haravoin niitä pois pelkästään maan päälikerroksesta useita jätesäkillisiä. Kokeilin myös maan sihtaamista, mutta se oli hidasta ja verkon silmäkoko oli kuitenkin liian pieni. Isommat mururakenteet jäivät sihtiin yhdessä juurten kanssa. Päädyin ostamaan myös parikymmentä säkkiä ostomultaa. Peruslannoittanut en lainkaan, paitsi kesällä käytin toisinaan kastelulannoitetta. Niin lähdettiin satokautta rakentamaan.

Koska en keväällä ehtinyt tekemään maalle perusteellista perkausta, päätin ottaa viljelyyn vain pienen pläntin maan keskeltä. Sinne kylvin porkkanani, palsternakkani ja herneeni. Ostin myös yhden lavakauluksen kahden palstan mukana saamani lisäksi. Isompaan laitoin kesäkurpitsaa ja kurkkua, pienempiin yrttejä ja sipulia. Pienempiin laitoin pohjakankaan. Avomaalle kylvetyt siemenet eivät ensimmäisellä yrityksellä lähteneet itämään ollenkaan, epäilen syyksi kuivuutta. Kevätkosteus oli jo haihtunut siinä vaiheessa, kun pääsin tositoimiin. Herneetkin jouduin kylvämään kahteen kertaan, ensimmäiset taisivat mennä parempiin suihin.

Parhaiten palstalla viihtyivät kuitenkin rikkaruohot. Tarkoitukseni oli avokesannoida viljelemätöntä aluetta kesän aikana, mutta huomasin, että pelkkä muokkaus ei pitänyt juolavehnää pois. Olisi pitänyt suoraan perata käännös myös. Ylpein olin kuitenkin siitä, että perkasin kesän mittaan palstan etureunaan jankkoontuneen metrin levyisin kaistaleen. Maata siitä ei juurikaan jäänyt, mutta voi sitä poisrahdattujen juurien määrää! Olimme lomaviikolla juuri kriittisimpään aikaan, heinäkuun lopulla ja silloin kaikki kasvoi nopeasti, myös rikkaruohot! Opin myös sen, että rivivälit täytyy pitää tarpeeksi isoina, muuten osa kasveista jää jalkoihin! Esimerkiksi krassit vievät paljon tilaa!

Kesän kääntyessä syksyn puoleen sain maalta mm. kesäkurpitsoita, porkkanoita ja herneitä. Sitten alkoikin hiljakseen kääntöurakka, lapiollinen kerrallaan perkasin pois juuria ja sijoittelin multaa alustavasti kohopenkkeihin. Reilu kaksi kolmasosaa perattua maata oli hyvä saavutus. Vaikka kyllä sitä savottaa näytti vielä olevan jäljellä nytkin, kun kävin siellä äsken tilannetta katsastamassa. Kyllä perkaamisesta on ollut apua, rajan näki selvästi. Kolme muuta ihmistä näin maalla, kuokkimispuuhissa, joten minäkin voisin urakan aloittaa! Huomenna taidan kärrätä lapiot ja talikot paikalle! Jes!

Viikon vinkki: Palstaviljelykirjat

Kevät antaa edelleen odotuttaa itseään. Kukkapenkin kätköistä löytyi kuitenkin eilen yksi kukkiva krookus ja siitä innostuneena poistin penkistä suojana olleet havut. Voi miten paljon lupaavia piikkejä sieltä paljastuikaan! Mutta siihen ne kevättyöt sitten jäivätkin. Ja innostusta aiheeseen tietysti olisi enemmänkin. Tartuin siis talikon sijasta puutarhakirjoihin! Pöydälläni on tällä hetkellä neljä palstaviljelykirjaa, ja niistä olen saanut paljon hyvää tietoa suunnittelun tueksi. Keräsin kirjoista muistamisen arvoisia asioita, jotka yritän pitää mielessäni, kun sinne maalle pääsen oikeasti saapastelemaan.

Note to self ja muillekin:

• viljelypaikka mielellään aurinkoinen, vähintään 7-8h, tuuleton
• tutki maaperän laatu, kunnollista multaa tulee olla n. 30cm 
• tarkista happamuus, usein maat liian happamia. Tarvittaessa kalkitse (esim. puuntuhka), yleensä 3 vuoden välein
• yhden henkilön vihannestarve = puoli aaria maata
• jos maaperä on savista, lisää hiekkaa tai turvetta. Savea on kuitenkin hyvä olla maassa, sillä se pidättää vettä. Etelärannikolla maa usein savista, jolloin käytävät kannattaa tehdä pysyviksi ja parantaa maata vain penkkien kohdalta
• pieneliöstö tärkeää!
• maassa kasvavat rikkakasvit kertovat maan laadusta, esim. happamassa kasvaa orvokkeja, leskenlehtiä, sammalta, rönsyleinikkiä. Rehevän maan rikkaruohoja jauhosavikka, juolavehnä. Köyhä hiekkapitoinen maa: päivänkakkara, siankärsämö. Tiivis maa: kamomilla- ja pihasaunio
• jos maaperä on kovin huonoa, harkitse viljelylaatikkoa tai kohopenkkiä, johon voi ostaa tarvittavan kasvualustan
• viljelykierto kannattaa huomioda, viljelykset kannattaa jakaa neljään lohkoon, joissa ravinteita on eri määrät
• palstaviljelijä tarvitsee talikon, lapion, haravan, istutuslapion, haran, perkausraudan, kastelukannun, kompostikehikon
• kitkentä tärkeää, kastelu myös. Anna kerralla kunnolla vettä. Vihersilppu hyvää katetta, ehkäisee rikkaruohojen kasvua, pitää maan kosteana, ravitsee
• lannoitukseen voi käyttää kivennäislannoitteita, eloperäistä lannoitetta. Kasvi pystyy käyttämään vain liukoisessa muodossa olevia ravinteita, kastele siis
• lavaviljelyssä kannattaa viljellä tiheämmin kuin avomaalla, ja useita lajeja sekaviljellen
• matala lava: yrtit, salaatit
• paras lavakoko:1m x 2m, 60cm korkea: syvyys riittävä kaikille viljelykasveille
• lava kannattaa salaojittaa, 15cm soraa+suodatinkangas ennen multakerrosta, kankaaseen reikiä pieneliöitä varten
• lava vaatii enemmän kastelua kuin avomaa
• pussimultaan voi lisätä mm. silputtua olkea, hiiltä, savea
• hyviä kasviyhdistelmiä: maissi-salkopapu-kurpitsa, härkäpapu+peruna, tomaatti+persilja/basilika, porkkana+sipuli, herne+kurkku
• kehäkukka, samettikukka ja valkosipuli hyviä kumppanuuskasveja
• kukat kannattaa kylvää viistoon toisiinsa nähden, ravinteikkaaseen maahan 

Peruna
-maaperä: paras multava hieta tai hiekka, savimaahan lisättävä multaa ja hiekkaa
-pH: älä kalkitse, tykkää happamasta
-lannoitus: kohtalainen
-kiertoviljely: lohko 3

Keltasipuli
-maaperä: läpäisevä, multava
-pH: kalkitse hyvin
-lannoitus: riittää vähäinen lannoitus, kate hyvä
-kiertoviljely: lohko 2

Valkosipuli
-maaperä: runsasmultainen
-pH: ei erityistä
-lannoitus: vaatii paljon ravinteita
-kiertoviljely: lohko 1, myös muihin torjumaan tuholaisia!

Ruohosipuli
-maaperä: läpäisevä, multava
-pH: kalkitse hyvin
-lannoitus: riittää vähäinen lannoitus,
-monivuotinen

Porkkana
-maaperä: syvämultainen, kosteutta pidättävä
-pH: ei erityistä
-lannoitus: , kohtalaisesti ravinteita, moniravinnelannoitus, boori tärkeää
-kiertoviljely: lohko 2

Salaatti
-maaperä: multava, hyvin kosteutta pidättävä
-pH: kohtalaisesti kalkittu
-lannoitus: ei erityistä
-kiertoviljely: ensisijaisesti lohko 1

Herne, papu
-maaperä: kuohkea, multava
-pH: kalkitse hyvin (typpibakteerit pitävät)
-lannoitus: peruslannoitus/komposti, sitoo typpeä itse
-kiertoviljely: lohko 4

Kurkku, kurpitsa
-maaperä: ilmava kasvualusta, kohopenkki, paljon tilaa!
-pH: kalkitse hyvin
-lannoitus: paljon ravinteita, tarvitsevat lisälannoitusta kasvukaudella
-kiertoviljely: lohko 1

Yrtit
-maaperä: hiekkainen multamaa
-pH: peruskalkitus
-lannoitus: peruslannoitus
-kiertoviljely: lohkot 1-3


Lähteet:

Koivunen, Taina (2011): Satoisa palstapuutarha
Marttaliiton julkaisema kirja, jossa alkeista lähtevää tietoa palstan hoidosta, välineistä, kasveista ja niiden esikasvatuksesta.

Kervinen, Ulla ja Paakkunainen, Ulla (2010): Puutarha pienellä palstalla
Perustietoa palstaviljelystä, maan kunnostuksesta, hoidosta, kukkien ja viljelykasvien kasvatuksesta.

Stenman, Maija (toim.): Kasvata herkkuja palstalla, pihalla ja parvekkeella
Kirja on A4-kokoinen, ohut läpyskä, joka kuuluu Kotipuutarha-lehden opassarjaan. Kirjassa on helppolukuisesti tietoa viljelyn aloituksesta, lannoituksesta, eri kasvisten viljelystä. Myös juttua puista ja pensaista.

Haapalahti, Heidi, Lehtonen Suvi, Tuisku Teija (2015): Lavatarhuri, kasvata satoa viljelylaatikossa
Parisataasivuinen hienosti kuvitettu lavaviljelyyn keskittynyt teos. Sisältää mm. vinkkejä lavojen tekemisestä, kasvualustasta, kompostoinnista, katteista, lannoite- ja torjuntaliemistä. Loppuosassa kirjaa annetaan kasvien viljelyohjeita.

Siemen-show

Ensimmäiset siemenet ovat päätyneet multaan. Suurin piirtein kaikki viljelysuunnitelman kasvit on nyt hankittu, ja pääsiäisenä käytin tovin käydäkseni läpi kaikki siemenpussit. Niitä oli, köh, seitsemänkymmentä. Osa siemenistä on viimevuotisia, osa tälle kasvukaudelle hankittuja. Olen ostanut niitä muun muassa Hyötykasviyhdistyksen Alku&Juuri-kaupasta, Bauhausista, Plantagenista, puutarhakaupoista ja tavallisista marketeista. Yhden kukkatilauksen tein myös virolaisesta Seemnemaailm-verkkokaupasta.

Jaottelin ensin kasvit suorakylvettäviin ja esikasvatettaviin. Suorakylvettävät jaoin vielä yksi- ja monivuotisiin, ja kasviksiin ja kukkiin. Ja sitten tungin pussit ryhmittäin Ikean ziploc-pusseihin. Toivottavasti tämä tapa pitää homman hanskassa.

Esikasvatettavat jaoin huhtikuussa ja toukokuussa kylvettäviin. Ja sitten levitin roskasäkin pöydän päälle, hain multasäkin kaapista ja raejuustopurkit keittiöstä - ja ei kun hommiin. Nyt työn alla oli pääasiassa kukkia: neilikoita, tsinnioita, samettikukkia, dahlia (siemenestä!), mustasilmäsusanna ja lyhtykoiso. Ja kasvispuolelta ruohosipuli, tarharaparperi ja palmukaali. Keräämäni purkit menivät kaikki, joten täytyy taas seuraavat pari viikkoa syödä paljon raejuustoa. Ja muistaa pestä purkit talteen. Toki muunkinlaisia purkkeja voisi esikasvatukseen laittaa, maitopurkkeja voisi harkita. Niin, ja Aino-jäätelön rasioita.

Kylväminen oli kyllä kivaa, mutta nyt seuraa se epäuskoinen ajanjakso, jolloin täytyy vaan toivoa, että maan sisässä tapahtuu jotakin. Joillakin kasveilla itämisaika voi olla parikin viikkoa. Kaikkein oudointa oli laittaa itämään raparperi. Miten niin pienestä siemenestä voisi ehtiä kasvamaan syöntikelpoisia varsia? No, ehkä ei tänä vuonna ehdikään. Kotoa olisin varmasti saanut juurakonkin, mutta menköön nyt näin.

Seuraavan erän siemeniä ajattelin kylvää vapun tienoolla. Kevät on ollut kylmä ja maatamme piinaa kuulemma arktinen oskillaatio, joka pitää lämpötilat alhaisina. Aurinko käväisee jo melko ylhäällä ja lämmittää niin mukavasti. Kuun lopulla on ilmeisesti tulossa huima nousu lämpötiloissa, joten toukokuun alussa taitaa päästä kasvimaalle puuhaamaan. Täytyisi hankkia muutama säkki multaa ja lannoitetta. Ihanaa, kun on kevät!

Viikon resepti: Lehtikaali-tonnikalacannelonit

Tänä vuonna palsta ei ole tuottanut vielä sirkkalehteäkään, joten on viikon reseptissä on turvauduttava viime vuoden satoon. Kasvatin viime kesänä kukkapenkissä lehtikaalta, jonka suikaloin syksyn tullen pakkaseen. Lehtikaali ei ole pakastamisesta tietääkseen ja soveltuukin siten salaatin korvikkeeksi keskellä talveakin. Tällä kertaa käytän sitä kuitenkin cannelonien täytteenä yhdessä tonnikalan kanssa. Cannelonien teko vaatii vähän käsityötä, itse olen käyttänyt pikkulusikkaa apuna täyttämisessä. Täytettä voi jonkin verran jäädä, ja sen joukkoon voi esimerkiksi lisätä pari kananmunaa ja paistaa munakkaaksi.

Lehtikaali-tonnikalacannelonit

12 cannelonin kuorta

Täyte:
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 prk tonnikalaa paloina vedessä
1/2 l suikaloitua lehtikaalta
1 pkt yrttituorejuustoa
suolaa
mustapippuria

Kastike:
1 prk paseerattua tomaattia
1 prk ruokakermaa
1 tl basilikaa
suolaa
mustapippuria

Päälle:
75 g juustoraastetta

Valmistus:
1. Pilko sipuli ja valkosipuli
2. Valuta vesi pois tonnikalapurkeista
3. Sekoita sipuli, valkosipuli, tonnikala,lehtikaali ja tuorejuusto. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
4. Voitele lasagnevuoka
5. Täytä cannelonit täytteellä ja lado vierekkäin vuokaan
6. Valmista kastike sekoittamalla paseerattu tomaatti ja ruokakerma. Lisää mausteet.
7. Kaada kastike cannelonien päälle
8. Ripottele päälle juustoraaste
9. Paista 200 asteessa n. 35 min uunin alatasolla

Viljelysuunnitelman viilausta

Uusi kasvukausi on taas käynnistymässä. Aurinko on jo sulattanut lumet aarin kokoiselta viljelypalstaltani. Sijainti IB-vyöhykkeellä on innokkaalle viljelijälle onnenpotku, sillä silloin puutarhalehtien alettua pursuta ihanuuksia, ei tarvitse odotella kauan maan kimppuun pääsemistä. Olen viime vuodet ollut lähinnä parvekeviljelijä, ja aarin palsta minulla on ollut vasta vuoden. No, oli minulla palsta yhden kesän myös opiskeluaikoina, mutta kokemukset ja ennen kaikkea sato jäivät silloin laihoiksi. Kotikotona ryytimaa on ollut aina kukoistava, joten porkkanapenkkien harvennus on selkärangassa, samoin kuin rikkaruohojen kitkentä. En siis aivan tietämättömänä hommaan ole ryhtynyt. Olen myös istunut innosta hehkuen kasvintuotannon luennoilla, joten on kiva päästä testaamaan oppimaansa käytännössä. Kertoilen blogissa palstaviljelmäni edistymisen lisäksi myös käsitöistä ja muista projekteista, ehkä jaan myös valokuvia reissuilta ja retkiltä. Ja kuten blogin nimi jo lupailee, palstan tuotoksista syntyy maukasta syötävää - ja myös silmänruokaa. Tiedossa siis myös reseptejä ja kuvia kukkakimpuista!

Muokkasin viljelypalstastastani noin 2/3 jo syksyllä, joten mikään suuri urakka ei enää ole jäljellä. Tämä jäljellä oleva osa on tosin juolavehnän ja muiden rikkaruohojen vallassa. Edessä on siis ahkerointia talikon ja roskasäkkien kanssa ennen kuin voi ruveta kylvöpuuhiin. Hyvä niin, sillä muuten kylväisin siemenet ja taimet liian aikaisin maahan. Muokatulle osiolle levitin syksyllä kalkkia n. 25 kg, joten pH:n pitäisi olla nyt kohdallaan. Palstani on savinen, joten olen sitä parantanut turvemultaa ja mustaa multaa lisäämällä. Muutaman säkillisen multaa aion penkkeihin lisätä tänäkin vuonna. Komposti on muhimassa myös, mutta siitä ei maanparannukseen ole vielä tänä vuonna.

Vuodenvaihteesta lähtien olen silloin tällöin piirrellyt viljelysuunnitelmia. Tarkoitus olisi, että palstan sivureunoilla kasvaisi kukkia, monivuotiset kasvit olisivat palsta etu- ja takareunoilla. Sain perinnöksi kaksi pensasmustikkaa edelliselta palstalaiselta. Itse istutin syksyllä vadelmia, mustaherukan ja valkoherukan. Vielä haluaisin maa-artisokkaa, mansikoita, raparperin ja - nokkosia! Nokkoset aion kuitenkin istuttaa laatikkoon, etten saa niistä uutta riesaa. Kukkareunuksiksi tulee kehäkukkaa ja kamomillasauniota ja toiselle puolelle idänunikkoa ja ruiskaunokkeja. Kukkia tulee myös olohuoneen ympärille. Ajattelin nimittäin hommata palstalle myös pari tuolia ja pöydän. Palstan keskiosaan tulee sitten hyötykasvit: porkkanaa, punajuurta, sipulia, kesäkurpitsaa, avomaankurkkua, perunaa, hernettä, härkäpapua, pinaattia, palsternakkaa ja mitä vielä keksiikään! Suurin osa siemenistä on jo hankittuna, mutta todennäköisesti tulevilta kevätmessuilta tarttuu vielä jotain mukaan. Viljelysuunnitelmia on hauska piirrellä, mutta on myös jännä nähdä kuinka suunnitelmat toteutuvat! Enää ei tarvitse odotella kuin kuukauden päivät...

Viimeisin viljelysuunnitelma palstalleni