Maaliskuu maata näyttää

Toden totta, maata on näkyvissä, rahtasin nimittäin eilen ensimmäisen neljän säkin satsin multaa kaupasta kotiin. Sen seurauksena latva-artisokat pääsivät isoihin ruukkuihin kasvamaan, sillä printteripaperista tehdyt kasvupotit alkoivat kostuttuaan kuitenkin kuukaudessa haurastumaan liikaa. Potteja oli pakko hipelöidä päivittäin, sillä banaanikärpäset - tai mitä lienee pikkukärpäsiä ovat - tekivät niistä munahautomonsa, ja niitä valehtelematta sai listiä satoja päivässä. Ja juu, imuriakin käytettiin, vähemmän kuitenkin sen jälkeen, kun yksi taimista hävisi sen kitaan. Ongelma varmaan jatkuu myös isoihin muoviruukkuihin siirron jälkeenkin. Alkajaisiksi olen leikannut siitä samaisesta epäkelvosta printteripaperista kiekot ruukkujen päälle. Ehkä se estää riittävästi kärpästen pääsyä multaan munimaan.

Chilikin on koulittu isompiin ruukkuihin. Jotenkin kummasti niihin oli ilmaantunut kirvoja! Mistä ihmeestä nekin tulivat?? Vieressä kasvoi toki kaupan basilika ja korianteri, mutta eihän niissä yleensä kirvoja ole. Tai en ole kovin tarkkaan kyllä syynännyt. Ehkä pitäisi. No, tein sitten 2-prosenttista mäntysuopaliuosta suihkepulloon, ja suihkuttelin chilejä sillä pariin otteeseen. Ja lisäksi laitoin kakkulat nenälle, ja litistelin pinsettien kanssa lihavimmat yksilöt pois. Käsittelyt auttoivat, nyt kirvoja ei ole näkynyt.

Maaliskuussa jatkan esikasvatuksia maltillisesti. Kylvän kirsikkatomaatin, minipaprikan, hopeasipulin, mukulasellerin, rosmariinin ja leijonankidan hajakylvönä versotuskäytössä olleisiin purkkeihin. Nyyh, versotuksesta täytyy joksikin aikaa luopua, sillä tila ikkunoilla ja kasvivalojen alla ei riitä muuten esikasvatettaville.

Maata on näkyvissä myös pihan puolella, sateet ja auringonpaiste ovat ohentaneet lumikerrosta melkoisesti. Aidanvierustoilta lumi on kadonnut kokonaan, ja talvikylvölaatikkoni oli joutunut melkein 45 asteen kulmaan lumien sulettua toiselta reunalta. Eipä muuta kuin siirto tasaisempaan paikkaan ja lisää lunta päälle!

Huomiseksi lupaillaan tännekin lumisadetta, joten ei tässä vielä mikään lopullinen kevät ole alkanut. Minun puolesta voisi kyllä! Lenkkitossujalkaa vipattaa nimittäin. Maalis-huhtikuu on perinteisesti mun vuodenkierrossa pyhitetty kunnon kohotukselle ennen kylvökiireiden alkua. Ajatella, parin kuukauden päästä sitä todennäköisesti heilutaan lapionvarressa taas!