Syksyn tuntua

Vuosi alkaa kallistua syksyn puolelle. Olen vähitellen aloittanut syystyöt: nostanut sipulit ja perannut niiden penkit rikkaruohoista, kerännyt viimeiset herneenpalot ja kantanut kasvustot kompostiin. Teeainekset on kerätty ja kuivattu. Samoin kuivauksessa on tilli, persilja ja korianteri. Ja koko asunto löyhkää tillille... Härkäpavut keräsin myös. Kolmesta litrasta palkoja tuli litra papuja, ja ryöpättynä sato kutistui puoleen litraan. Palmu- ja lehtikaalta olen pakastanut paljon sekä tuoreena että ryöpättynä. Kesäkurpitsoja ja kurpitsoja kypsyy tasaiseen tahtiin.

Joidenkin kasvien osalta paras on vielä edessä. Porkkanat ja punajuuret saavat vielä kasvaa penkissä. Palsternakat ovat vielä aika ruipeloita. Maa-artisokat ovat vahvassa kasvussa edelleen ja ovat juuri alkaneet kukkia. Melkoisen tiheä rintama niistä tulikin. Toivottavasti juuristoonkin on kehittynyt jotakin.

Ensi vuonna täytyy penkkien suunnittelussa ottaa huomioon eriaikainen sadonkorjuu. Nyt myöhäisiä korjattavia on siellä täällä, eikä syystöitä pääse tekemään kunnolla. Nytkin palsternakat jäävät vielä penkin keskelle, kun porkkanat reunalla ovat jo valmiita.

Tyhjät penkit saavat mielen vaeltamaan jo seuraavaan kasvukauteen ja suunnittelemaan tulevia kylvöksiä. Vielä ei ole tullut ilmi kaikkien kasvisten osalta, onko niitä tullut kylvettyä liikaa. Sipuleita oli sopivasti, ne pystyin käyttämään suoraan maalta päin ilman kuivaamista. Herneitä oli liian vähän, mutta se johtui niiden huonosta itämisestä. Perunaa on todennäköisesti aivan liikaa menekkiin nähden, ja palmu- ja lehtikaaltakin tulee yllin kyllin.

Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen tähän satovuoteen, vaikka kesä onkin ollut kolea.